Päätin lähteä tarkistamaan teltan vauriot. Olisiko naapuri kelo kaatunut telttani päälle? Miten jätin tavarat, miten olin valkannut telttapaikan. Uiko siellä kaikki. Leirinta-alueen kaupasta nappasin mukaan Käse-Bockwurstia, joka on nyt näköjään lounaani.
Kokemus tuo näköjään varmuutta. Pimeässä 120km polkemisen jälkeenkin olin valkannut sopivasti kallellaan olevan telttapaikan vettä imevän kummun päältä, pystyttänyt teltan kunnolla ja laittanut myrskynarut paikalleen (tosin yhden kannibalisoin pyykkinaruksi). Eli ei mitään vaurioita.
Sen verta pimeys varmaan vaikutti hommaan, että sisäteltan yhden reunimmaisen nukkumapaikan jalkopään alla on nyt vesilammikko. No, se paikka on vapaana, ja sisäteltan pohja pitää vettä. Ei siis haittaa.
Hyvin kuivuu varmaan pyykkini tuolla pihalla ukkosmyrskyssä (joka taas yltyi). Tämähän voi mennä jännäksi. Mulla on kolme ajoasua, joista kaksi on tuolla ulkona "kuivumassa" ja yksi kosteana päälläni sisällä. Pitää yrittää selvittää säätiedotukset.
Sen verta märkä olen, että kosteutta tuli telttaankin. Olin mielissäni, että lähdin kuitupussilla enkä untuvapussilla. Toki reilu 400g säästökin tuntui hyvältä perusteelta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti