Arkkitehtoonista pähkäilyä

Pakko myöntää, että puoluepäivän rakennelmat, vaikka ovatkin keskeneräisiä, suunnitelmia tai rapistuneita teki suuren vaikutuksen. Päivä meni pelkkiä paikkoja kierrellessä, jos kaikki olisi valmistunut ja suunnitellut puoluepäivät järjesetty, niin jonkinlaisen vaikutuksen se olisi varmasti jokaiseen tehnyt.

Mikäli Albert Speerin elämänkertaa oikein muistan, hän oli kuitenkin kohtuullisen köyhä nuori arkkitehti, kun Hitler otti hänet siipiensä suojaan. Käsittääkseni, mikään paatunut natsi hän ei ainakaan alkuun ollut.

Perinteisen markkinatalouden sääntöjen mukaan, nuorelle arkkitehdille mahdollisuus tehdä paljon rahaa, rakennuksia ja mainetta olisi varmaan suuri houkutus kenelle tahansa tänäkin päivänä. Ja toki pitää muistaa perspektiivi; samoihin aikoihin Times lehti valitsi Hitlerin vuoden mieheksi - mistä Speer olisi voinut tietää?

Toki rakennukset on rakennettu pitkälti myös pakkotyövoimalla. Osa työvoimaa on kuitenkin ihan perussaksalaisten, jotka suorittivat pakollista puolen vuoden työpalvelusta tai olivat palkattuina rakennustyömaille.

Onko se, mihin NSDAP syyllistyi myös rakennusten vika? Missä määrin rakennusten syntyhistoria vaikuttaa niiden arvostukseen ja niiden kohteluun? Voiko rakennus edustaa ismiä, vai onko se vain jotain funktiota toteuttava rakennelma, jonka funktio voidaan vaihtaa ismien vaihtuessa?

Mitä rakennuksia historia on meille jättänyt, ja kuka ne on rakentanut? Täällä Baijerissa, ei taida niin pientä kylää ollakaan, etteikö täällä olisi kirkkoa. Onkohan yhtään kirkkoa, jonka tornista ei näkyisi toista kirkkoa. Niitä on eri vuosisadoilta, ne kertovat historiaa.

Meillä on pyramideja, temppeleitä, linnoja, monumentteja ja infrastruktuuria. Toki joitain kulttuurirakennelmiakin on säästynyt.

Infrastruktuuri on paras esimerkki. Sillä ei ole tunnesidettä. Jos se palvelee, se säilyy. Jos se vanhenee, se puretaan. Puhelinverkon rakentaminen on ollut yksi ponnistus Suomessa. Langattoman teknologian myötä, se puretaan ja korvataan kännykkämastoilla. Kun akkuteknologa kehittyy, ja siirrytään P2P kännyköihin, niin nekin mastot puretaan. Ne ovat liian nuoria, jotta niillä olisi itseisarvoa. Roomalaiset vesijohdot palvelivat riittävän kauan, jotta ne saavuttivat itseisarvon.

Muut historialliset rakennukset onkin sitten jonkun ismin aikaansaannoksia tai hallitsijan ylivertaisuutta korostavia. Ne ovat palvelleet jotain ismin tarkoitusperää, yleensä kansan vakuuttamista ismin ylivertaisuudesta. Tai sitten vain muiden vakuuttamisesta oman ismin ylivertaisuudesta, jossa mm. puolustusrakennuksissa oikeastaan on kyse. Sotilasrakennelmat on tehty kestämään taistelut, siksi niitä on jäljellä. Sillä onko ismi uskonto vai hallintomuoto ei juuri ole merkitystä.

Mitä me jätämme tästä aikakaudesta jälkeen? Ehkä jätämme jälkeen vain toimistorakennuksia tai kauppapaikkoja. Sanomatalon, Keilaniemen pääkonttorin tai Tuurin kyläkaupan. Onko se se mitä haluamme jälkipolville kertoa? Vai kultturista? Modernintaiteenmuseon? Se kun vuosi jo ensimmäisenä talvena? Halvalla 8€ päiväpalkalla palkatuilla itä-eurooppalaisilla työmiehillä rakennetun musiikkitalon? Kyllä siitä me suomalaiset voidaan olla ylpeitä! Miten valtion maksama 8€ päiväpalkka Helsingin keskustassa eroaa orjatyövoimasta? Ainiin, se on markkinataloutta.. Ehkä hyväkin, että tästä ajasta mitään ei jää jäljelle. Sen kun on rakentanut halvin tarjoaja.

Täällä rakennettiin puiset kulissit ennen kivistä rakennusta. Nürnbergin laidalle rakennettiin pieni katsomon osa, jolla testattiin, että German Stadionin yleisö näkee toistensa yli. Tänä päivänä meillä on CADit sekä muut pelit ja vehkeet. Tietämyksemme lujuusopista, materiaaliopista ja ympäristön vaikutuksista on aivan toisella tasolla.

Meillä on työvoimaa. Sadat tuhannet ovat tälläkin hetkellä työttöminä. Kongresshallea rakensi vain 1400 henkeä päätoimisesti. Suomalaista maailman parasta graniittia meillä on käsittääkseni huolettomaan käyttöön. Ainoastaan energiaa meillä ei ole. Mutta mitä yksi megalomaaninen rakennelma sitä muuttaa? Se on pisara meressä.

Rakennetaan siis joku funktionaalinen rakennelma, joka kestää seuraavan jääkauden. Jotain joka kertoo, että keitä me olimme ja että me olimme täällä. Minkälaista meidän elämä oli. Mihin me uskoimme, mistä pidimme ja mikä oli meille tärkeää. Jätetään jälkemme maailmaan. Kerrotaan, että täällä joskus asui pieni eriskummallinen kansa. Eikö siitä ole arkkitehtuurissa loppuenlopuksi ole kyse?

Elätämme työttömät jokatapauksessa niin pitkään kuin se on mahdollista. Elvytämme investoimalla suuret määrät rahaa hetkelliseen infrastruktuuriin. Nürnberg ei ole saanut Kongresshallea purettua, kun se on liian kallista. Olisivat rakentaneet sen valmiiksi. Ei ole kivaa olla työttömänä. Se on psykologisesti raskasta ja yksinäistä. Yhtähyvin sen ajan voisi olla yhteisöllisesti rakentamassa jotain mistä voi olla ylpeä. Koneet maksavat liikaa? Eipä kovin häävejä työkaluja ollut käytettävissä kun pyramidit rakennettiin. Tehdään sitten ilman koneita. Ei osata? Käsittääkseni suomalainen kivenkäsittely pitäisi olla maailman huippuluokkaa. Tosin, ei taideta vieläkään osata rakentaa kivisaumoja yhtä hienosti kuin Mayat. Olisi siinäkin akateemikoille ja insinööreille tutkittavaa.

Näillä näkymin, ainoa mitä jätämme jälkeemme tuhansien vuosien aikaikkunalla on ydinjätevarastot. Se taitaa olla ainoa, mitä rakennetaan kestämään "ikuisesti". Sorppa, älä tule tänne. Me pilasimme jo tämän paikan pysyvästi. Hieno viesti!

Takaisin Speeriin. Speer toki kohosi varusteluministeriksi lopussa. Speer sai käskyn Hitleriltä tuhota tuotantolaitokset. Hitler halusi saksalaisten kuolevan liian heikkona. Speer ei toteuttanut käskyä, eikä tuhonnut rakennelmia. Speeriä ei tuomittu täällä kuolemaan vaan muistaakseni 20 vuoden vankeuteen.

Onko siis hänen suunnitelmansa pahoja? Minkälainen paikka Germania (nykyinen Berliini) olisi ollut? Washington DC on rakennettu samoista lähtökohdista ja samaan tarkoitukseen, kuin Germaniaa suunniteltiin. Ehkä hävinneen historia on vielä liian lähellä. Pyhä Saksalais-roomalainen Vanhakaupunki pommitettiin maantasalle, ja rakennettiin uudestaan. Rakennettaisiinko Kongresshalle tai Zeppelinfeld uudestaan? Stalinin kanavalla kuoli rakennusmiehiä mies/metri vauhtia. Voittajan on helppo hymyillä.